Kuunkaltainen profeetta Saparmurat Nijazov

Keski-Aasiassa sijaitsevan Turkmenistanin presidentti Saparmurat Nijazov oli Aasian läpitunkevin itsevaltias. Hän johti Turkmeniaa, vanhan Neuvostoliiton raunioista syntynyttä itsenäistä valtiota sen presidenttinä vuodesta 1990 kuolemaansa saakka vuoteen 2006, jolloin kuolema keskeytti hänen elämäntyönsä eli rahan lapioimisen omille tileille. Nijazov rakensi hallintoaan eniten arvostamansa asian ympärille: itsensä. Hän terrorisoi omaa kansaansa salaisen poliisin avulla ja köyhdytti maan rakennuttamalla mielettömiä palatseja sekä kullattuja mahtipontisia muistomerkkejä. Nijazovin kunniaksi on nimetty kaupunkeja, moskeijoita, tehtaita, voimalaitoksia, yliopistoja, lentokenttiä, partavesiä, alkoholijuomia, jogurtteja, teetä ja jopa meteori. Johtaja löytyy myös postimerkeistä ja rahoista. Näiden tekojen jälkeen Turkmenistanin presidentti Nijazov onnistui vielä yllättämällä kaikki. Diktaattori kielsi kalenterit, uudisti viikonpäivät, määritteli uudelleen nuoruuden ja iän sekä lanseerasi kansallisen lomapäivän, melonin. Perusteluna oli, että tällä taivaan lahjalla melonilla oli loistokas historia. Eniten huomiota on saanut kuitenkin diktaattorin kirjoittamaksi sanottu ja Koraanin jatko-osaksikin kutsuttu vuonna 2001 julkaistun Ruhnama. Nijazov allekirjoitti vuonna 2004 asetuksen, joka teki Ruhnaman opiskelemisen pakolliseksi kaikissa oppiasteissa. Kirja oli uutistoimisto AP:n mukaan yhdistelmä latteaa runoutta, satunnaisia filosofisia huomioita sekä vääristeltyä historiaa. Nijazov jäljitti teoksessaan mm. turkmeenien kansan juuret viisituhatta vuotta taaksepäin itseensä Nooaan. Opiskelu- ja työpaikat jaettiin Ruhnama-tuntemuksen perusteella, ja ajokortistakin oli turha haaveilla ilman eepoksen ulkoalukua. Pyhän kirjan lisäksi, ikään kuin kaupan päälle, Nijazov lanseerasi uudet, turkmenistanilaiset aakkoset. Kesti aikansa, ennen kuin maahan saatiin uusilla kirjaimilla kirjoitettua oppimateriaalia ja opiskelijat pääsivät opiskelemaan isukin ihmekirjaa. Päätöksen seurauksena Turkmenistanissa kasvoi muutama lukutaidoton sukupolvi, ja matematiikan opiskeluhan siellä oli jo aiemmin korvattu Sielun kirjan opiskelulla, kertoo Kauppalehden uutispäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikipedia